keskiviikko 23. elokuuta 2017

Sataa, sataa ropisee..

Mammalandian yhteistyöpostaus.
Tässä kuussa aiheena sadepäivien puuhat. Muihin postauksiin voit tutustua täällä.




Meille sadepäivät ovat päiviä, kun touhutaan sisällä leikkien ja katsellen elokuvia tai sarjoja. Tuntuu jotenkin oudolta ajatukselta mennä omasta tahdosta pihalle kamalaan vesisateeseen, joten sisällä olo tuntuu paljon turvallisemmalta ja mukavemmalta. Ei ole myöskään vilustumisen vaaraa, kun ei kastu.


Nautin sisällä olosta ja kristian tykkää touhuta omiaan leikkien. Näissä kuvissakin hän tekee viljakuormaa, eikä kaipaa siihen mukaan ketään muuta. Jessikakin viihtyy hyvin leikkimatollaan, joten voin itse istahtaa nojatuoliin juomaan kupposen kuumaa ja neulomaan. Neulominen tai satakunnassa tutummin kutominen, on harrastus joka herää horroksestaan juuri syksyn tullen.


Sadepäivät ovat myös hyvä omistaa siivoamiselle, ei tarvitse potea huonoa omaa tuntoa siitä, että kaunis päivä menee hukkaan, koska täytyy siivota. Myöskään sisälle ei kantaudu juurikaan likaa, kun viettää päivänsä sisätiloissa sateella.


Miten te vietätte sadepäivät?

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Luonnollista kosmetiikkaa kotimaasta

Tehty yhteistyössä Donna Taponeron kanssa.

Olen ollut pitkään jo kiinnostunut kosmetiikasta, joka on suoraan luonnosta. Kuultuani tästä yhteistyöstä, olin todellakin kiinnostunut, sillä pääsisin testaamaan luonnollisia tuotteita. Valitsin verkkokaupan tuotteista kaksi tuotetta, jotka kuvauksen perusteella kiinnostivat.


Donna Taperon itsensä valmistama hunajainen ihovoide. Tämä antibakteerinen ja kosteuttava voide pehmittää kivasti ihoa, ja samalla ravitsee kuivaa ihoa. Itselläni on ollut aina hyvä iho, mutta on myös tilanteita, joissa iho pääsee kuivahtamaan. Hain itselleni myös voidetta, jota voin levittää ympäri kehoa saunan jälkeen ja jota voin laittaa naamaani ennen meikkaamista. Tämä oli juuri nappivalinta, sillä se ei ole tahmeaa eikä haise, kuten ei-luonnolliset voiteet, jotka sisältävät vaikka mitä. Tuote sisältää vain rypsiöljyä, mehiläisvahaa ja hunajaa, joten siksi se on luonnon tuote.


Mies kun hitsaa työkseen, niin tämä voide oli häntäkin ajatellen nappi valinta. Naama kuitenkin kuivuu, hilseilee ja punoittaa työpäivän jälkeen urakalla. Voide lupaa lievittää juuri tämän kaltaisia oireita tehokkaasti, joten siksi valinta kohdistui tähän. Tämä sopii myös ihottumaan, joten ihan lapsiakin ajatellen ajattelin tätä kokeilla, mikäli heille tulee ihottumaa, iho tulehtuu tai kutinaa. Itse olen myös koko ikäni kärsinyt erikoisista näppylöistä käsivarsissani ja ajattelin juuri näihin näppylöihin kokeilla tätä voidetta, jos ne vaikka haalenisivat ajan myötä. Tuote valmistetaan Iso-Britanniassa, mutta siinä on paljon luonnollisia ainesosia ja sisältää zander-järvisementtiä, jolla on paljon hyviä ominaisuuksia. Tuotteesta voi lukea lisää Donna Taponeron sivuilta.


Olen hyvin tyytyväinen valintoihini ja nämä tulevat todellakin päivittäiseen käyttöön meidän talossamme. Mikäli olet kiinnostunut luonnollisesta kosmetiikasta voiteiden ja hammastahnojen osalta tai luonnolliset vitamiinilisät ja luonnollinen vaatteiden pesu pesukoneessa kiinnostaa, suosittelen kokeilemaan Donna Taponeron tuotteita! Tuotteita löytyy myös jälleenmyyjiltä ympäri suomen ja lista jälleenmyyjistä löytyykin täältä. Kannattaa myös suosia kotimaista!

PS. Tykkää myös Donna Taponeron facebooksivuista, näin pysyt ajantasalla!

Oletko koskaan ennemmin kuullut yrityksestä? Mitä mieltä olet yrityksen tuotteista? 

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Saako äiti olla itsekäs?

Katselimme toissailtana elokuvan Bad Mom. Mitä pidemmälle katselimme elokuvaa, totesin hiljaa ajatuksissani, että äidit tekevät todellakin melkein kaiken ja ovat asian kanssa ihan fine, kunnes koittaa aika, ja herätään horroksestaan.



Äidit monesti pyrkivät täydellisyyteen jo ennen lapsen syntymää. Itsekkin ajattelin kristiania odottaessa millainen äiti minusta tulee ja miten aion kasvattaa lastani. Kuitenkin nämä ajatukset, joita silloin koin parhaaksi tavaksi kasvattaa lapsi, ovat muuttuneet.

Pyrin silti edelleen jossain määrin täydellisyyteen ja olen aikataulujen orja. Olen halunnut luoda vauvallekkin rytmin, jotta itselleni olisi helpompaa miettiä päivän kulkua, koska mennä ulos ja koska tehdä kotitöitä.



Kotityöt tehdään monesti silloin kun lapsi nukkuu. Oli kyse ruoanlaitosta, imuroinnista tai tiskaamisesta, ne pyritään tekemään silloin kun lasta ei tarvitse viihdyttää tai sille ei tarvitse pitää seuraa. Näin koko päivä kuluu siinä kun touhuaa lapsen kanssa tai tekee kotitöitä. Meillä kun neiti monesti nukkuu juuri silloin, kun on ruoanlaitto aika, mikä on toisaalta kiva ja toisaalta taas ei. Sitä kun haluaisi sitä omaa aikaa blogin päivittämiselle tai opiskeluun, ja illalla on niin väsynyt kaikesta päivän tapahtumista, että haluaa vaan rojahtaa sänkyyn nukkumaan.

Tästä päästään siihen, että isältä on hyvä vaatia ja pitääkin vaatia, että äiti saa myös omaa aikaa. Äidin pitää olla joskus itsekäs ja lähteä vaikka tuulettumaan, lenkille tai kirjastoon, nauttimaan omasta ajasta. Kyllä ne lapset pärjää yhtälailla isänsä kanssa, kuin äitinsä kanssa. Äläkä välitä ihmisistä, jotka ihmettelevät kuinka uskalsit jättää lapsesi isän kanssa kahdestaan. Tasapuolinen vanhempi se isäkin on kuten äitikin.

Paita; Vero Moda, Hame; kirppis, Kengät; ebay


Ole siis itsekäs äiti, ota sitä vapaa-aikaa ja nauti! Kyllä ne lapset kestää hetkiä erossa äidistään ja nauttivat yhteisestä ajasta isänsä kanssa. Äläkä stressaa kotitöistä, kyllä ne sivussa hoituu vaikka lapset olisivat hereillä, sillä eivät ne aina seuraa tarvitse tai käytä saamaasi vapaa-aikaa kotitöihin! Anna myös vastuuta enemmän sille toiselle puoliskolle, joka kotona asuu ja isät, muistakaa te myös antaa äidille sitä omaa aikaa viettämällä aikaa lastenne kanssa, vaikka töissä kävisittekin! Kotiäidin ei tarvitse olla kodin orja, joka hoitaa kodin ja lapset, vaikka kotona onkin. Työssäkäyvällä isällä on yhtälailla vastuu tehdä pieniä kotitöitä ja olla lastensa kanssa antaen äidillekkin mahdollisuuden levätä muutoinkin kuin yöllä.

Kuinka paljon te vietätte omaa aikaa?

lauantai 5. elokuuta 2017

Vähähiilihydraattiset bagelit


Kokeilukeittiössä vuorossa vähähiilihydraattiset bagelit. Nämä sopivat hyväksi herkuksi kahvipöytään ja varmasti maistuu normaalisyöjillekkin! Kylkeen voi valmistaa vaikka maustevoin yrteistä tai yrttisen tuorejuuston.


Tarvitset:
3 kananmunaa
5dl mantelijauhetta
1tl valkosipulijauhetta
1tl sipulijauhetta
3tl bagel sekoitusta:
 - 2tl seesamin siemeniä
 - 2tl unikonsiemeniä
 - 1tl kuivattua sipulia
 - 2tl valkosipulijauhetta
 - 1tl suolaa
1tl leivinjauhetta
5tl tuorejuustoa
300g mozzarella juustoraastetta


Laita uuni lämpenemään 220 asteeseen. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Laita mozzarella juustoraaste ja tuorejuusto mikron kestävään astiaan ja pistä mikroon 1min 30sekunnin ajaksi. Sekoita seosta ja pistä vielä minuutiksi mikroon. Lisää seokseen jauhoseos ja kaksi kananmunaa ja sekoittele taikina. 

Pyöritä taikinasta palloja, jonka jälkeen pyörittele ne käsien välissä pitkuloiksi. Asettele taikinapitkot Tupperwaren donitsivuokaan (tämän kuun tarjouksessa 2kpl 39,90€) tai vaihtoehtoisesti jätä taikina palloiksi ja paina sormella reikä taikinan läpi. Sudi bagelit kanamunalla. Laita vuoat tai uunipelti uuniin n. 12-14 minuutin ajaksi. Anna jäähtyä ja nauti!

tiistai 1. elokuuta 2017

Tuleeko meille lisää lapsia?

Suora vastaus kysymykseen on, että meille ei tule enempää lapsia. Lapset on kyllä kivoja, mutta mun pää ei kestä enää yhtäkään raskautta ja näissä kahdessa on ihan tarpeeksi tekemistä ja kasvatustyötä tehtävänä. Haluan muutenkin keskittyä vain itseeni, laihtumiseen ja tulevaisuuteeni, että opiskeluun. Tähän yhtälöön ei todellakaan kuulu enempää lapsia.



Nyt varmasti herää kysymys, et miksi edes lisää lapsia, kun olet kuitenkin saanut jo molemmat sukupuolet. Tätä meinaan kuulee vanhemmilta ihmisiltä usein. Vaikka nuorimmainen olisi ollut poika tai molemmat tyttöjä, olisi lapsimääräni silti jäänyt kahteen lapseen. Monesti kun nämä pelkkiä poikia omaavat ja tyttöjä omaavat kuulevat näitä, et kai te vielä teette, että saatte sen tytön/pojan jatkoksi. Todella tyhmiä tällaiset heitot ihan kenelle vain, sillä se on jokaisen päätettävissä paljon tekee lapsia vai tekeekö ollenkaan.

Tästä päästäänkin ehkäisyasioihin. Suoraan sanottuna, rakastan seksiä, ihan kaikkea siis seksissä. Ja en todellakaan halua enää raskaaksi. Tämä on todella huono yhtälö, jos mielii harrastaa rakastamaansa asiaa sen pelon toivossa. Jälkitarkastukseen mentäessä mielessäni pyöri vain kuparikierukka tai sterilisaatio (joka ei nykyään ole edes se 100%:sti toimivin ehkäisymuoto).



Jälkitarkastuksessa tuli puheeksi tosiaankin ehkäisy, ja mä oon ollut aina hormoonittoman ehkäisyn kannattaja, joten siksi mielessä oli kuparikierukka. Kuitenkin konsultoidessani lääkäriä, kuulin uudesta n. 4 kuukautta markkinoilla olleesta Kyleena nimisesta kierukasta. Tämä on siis kaikista matalahormoonisin kierukka, joka on markkinoilla ja suomalaisten keksimä. Päädyin lopulta ottamaan kyleenan, koska täällä kankaanpäässä kunta tarjoaa ensimmäisen kierukan ilmaiseksi. Siis ilmainen ehkäisy viideksi vuodeksi ihan mahtavaa!

Kyleena sopii myös ei synnyttäneille naisille pienen kokonsa ansiosta. Omalla kohdalla näin kaksi synnyttäneenä laitto ei tuntunut miltään. Laiton aikana lääkäri sanoi, että nyt voi vähän nipistää kun otti kohdunkaulasta kiinni, mutta en tuntenut mitään. Tätä laittoa voi verrata ehkä parhaiten papa -kokeen ottamiseen, niin yksinkertainen ja helppo toimenpide se on.



Vaikka on kulunut nyt vähän aikaa laitosta, en voi kun suositella kyseistä hormoonikierukkaa! Seksin suhteen ei mitään ongelmia, ei oo ollu mitään mielialojen vaihtelua (kuten minipillereistä) ja sitä ei edes huomaa millään tapaa! Ja ei tarvitse järkeillä pillereiden ottamista, eikä mitään, koska se vaikuttaa paikallisesti. Suosittelen siis jokaista, joka ei lapsia halua enempää tai ollenkaan, kokeilemaan tätä vaihtoehtoa ehkäisynä! Ja monessa kunnassa sen saa ilmaiseksi, jos kyseessä on ensimmäinen kierukka.


Mikä ehkäisy sinulla on käytössä? / Haluatko lapsia lisää tai ollenkaan?

lauantai 29. heinäkuuta 2017

Lasten kanssa markkinoilla





Kävimme joka vuosi järjestettävillä Honkajoen markkinoilla kääntymässä lasten kanssa. Väkeä oli kuin pipoa ja myyjiä riitti. Kristian piti hienosti koko ajan isiä kädestä kiinni ja Jessika viihtyi manducassa lähellä äitiä. On toi kantoreppu kyllä kätevä pienen kanssa, niin saa kädet vapaaksi ja on ergonomisempi lapselle kuin rintareppu. 

Ei tullut myyjien runsaudesta huolimatta ostettua mitään muuta kuin possujuna ajelu kristianille ja ilmapallo. Ilmapallo, joka lähti loppujen lopuksi omille teilleen autosta. J haki pojalle sitten uuden, ettei tullut paha mieli. 

Miten te liikutte lasten kanssa yleisillä paikoilla? / Oletko käynyt markkinoilla tänä kesänä tai aiotko mennä markkinoille?

perjantai 28. heinäkuuta 2017

10 randomia faktaa minusta


Pelkään korkeita paikkoja. Sain lapsena kammon korkeisiin paikkoihin, koska putosin jonkun miehen olkapäiltä kovalle sohvalle. Sen jälkeen korkeat paikat ovat kammoksuttaneet, jopa kuvista katsottuna. Meinaa laatta lentää ja alkaa heikottamaan. Tämä on kovin harmi, sillä haluaisin kovasti ratsastaa, mutta minkäs teet, kun pelkään olla korkeuksissa.

Syön kynsiäni. Oon pienestä pitäen syönyt kynsiä. Vanhemmat kokeili kaikenlaisia vippaskonsteja, mutta ne ei auttaneet. En ole vieläkään saanut tahdonvoimaa tämän tavan lopettamiseen, joten teen niin edelleen tylsyyksissäni.


Rakastan luontoa. Siis suomen luonto on niin kaunis! Tykkään todellakin asua täällä keskellä ei mitään, koska saa olla luonnon lähellä ja näkee metsäneläimiä. Samaten metsään on lyhyt matka lähteä tarpomaan ja lenkkeily maisemat ovat mitä parhaimmat! Luonnosta löytää myös hyötykasveja salaattipöytään.

Olen intohimoinen sienestäjä. Joka syksy on päästävä sienestämään, siis aivan joka syksy! Mikään ei ole niin rentouttavaa kun syötävien sienien etsiminen metsästä, niiden mahdollinen ryöppääminen ja sitten pakastaminen. Varsinkin joulupöytään on ihana tehdä itse keräämistään sienistä sienisalaatti pakkasesta! Ja voissa paistetut kanttarellit vaan vie kielen mennessään! 


Rakastan kenkiä. Tykkään käyttää erilaisia kenkiä ja omistaa erilaisia kenkiä. Mies ei vaan voi ymmärtää asiaa, sillä monesti kuulen lauseen "taas uudet kengät?!". Oon kyl monista kengistä joutunut luopumaan hurahtaessani marittamiseen, mutta kyllä niitä silti edelleen nurkista löytyy! Lisääkin voisi olla ;)

Tykkään käyttää huulipunaa. Mä en oo ollu oikeestaa ennen huulipunafani, mutta nykyään tykkään käyttää sikana huulipunaa! Se tuo heti erilaisen ilmeen kasvoille ja sopii hyvin ihan vain ripsivärinkin kanssa käytettäväksi, tai ilman. Monesti myös pelkkä huulipuna tekee kasvoista näyttävät ja meikatut. Tästä syystä mun huulipuna kokoelmakin on hieman kasvanut, mutta kun ne näyttävät hyvältä!


Rakastan liikuntaa. (Vaikkei se päälle päin näykkään :D.) Koska tykkään luonnosta, tykkään myös liikkua siellä. Lenkkeily on ihan mahtavaa liikuntaa ja raitisilma on parasta keuhkoille. Tykkään myös treenata kotona youtubesta löytyvien treenivideoiden voimin. Suoraansanottuna mua vitutti koko viime raskaus siltä osin, koska en päässy juurikaan liikkumaan kovien kipujen ja sen väsymyksen takia. Nyt on ihanaa kun pääsee menemään taas ihan kunnolla <3

Syön vähähiilihydraattisesti. Kyllä, en syö juurikaan hiilareita, mutta kittaan kitusiini rasvaa. Tää on vaan maailman paras "dieetti" ottaa elämäntavaksi, sillä ruoka maistuu taivaalliselle, olo on hyvä ja tulee syötyä yllättävän monipuolisesti. Tykkään myös siitä, että voin kehitella kaiken maailman reseptejä tähän ruokavalioon liittyen! 

Paita; Def-shop.fi (saatu), Mekko; esmeralda (kirppis), Laukku; ebay, Kengät; kierrätys.

En osaa olla kärsivällinen. Pienestä asti olen ollut hyvin kärsimätön. En jaksa keskittyä piirtämiseen, koska se on liian aikaa vievää. Jos teen jotain ja se ei sillä sekunnilla valmistu, menetän hermoni. En aina jaksa odottaa, ja kaiken pitää tapahtua heti. Onneksi näiden lasten kanssa oppii hieman kärsivällisyytta, mutta edelleen jos joku ei mene niin kuin suunnittelin, palaa käpy. Ainut ,jossa en menetä hermojani, on kokkaaminen :D

Olen päättäväinen. Kyllä, jos mä oikein haluan päättää jotain, niin pysyn päätöksessäni. Harvoin tulee kaduttua sitä, että pysyn päätöksessäni, liittyi se mihin tahansa. Kovasti kun haluaa jotain ja päättää, että nyt se toteutuu, niin kyllä se vaan toteutuu. 

Mitä pidit postauksesta? / Onko sinulla jotain samankaltaisia piirteitä?

tiistai 25. heinäkuuta 2017

Viimeisimmät kirppislöydöt

 Hinta 0,50€
 Hinta 1€
 Hinta 2,80€
 Hinta 0,20€
 Hinta 1,60€
 Hinta 1,70€
 Hinta 1,60€ (tämä oli päällä viimeisimmässä asukuvassa.)
 Hinta 1,50€ (nämä olivatkin päällä viimeisimmässä asukuvassa.)
 Hinta 1,20€
 Hinta 1,20€
 Hinta 2€
 ILMAISET!!
 ILMASET!!
ILMAISET!!

Kävin tosiaan viime viikon torstaina kiertämässä helluntalaisten kirpputorin ja kierrätyksen. Reissusta tuli halpa, kuten hinnoistakin näkee ja silti sain säkillisen vaatteita! Muut ovat kirpputorilta, lukuunottamatta kenkiä, viimeistä hametta ja suoria housuja. Noi kengät oli todellakin löytö! Kahdet viimeiset vielä ihan uudet ja käyttämättömät. Kaikki kolme paria ilmaiseksi "saa ottaa" -laatikosta.

Tulevaisuudessa taidan suosia kierrätystä, että lähetyskirpputoreja, jollainen tämä helluntalaistenkin kirpputori on. Hyvää tavaraa puoli-ilmaiseksi, kun taas kirpputoreilla, jossa saa itse myydä, on ylihinnoiteltua, huonolaatuista tavaraa hyvinkin usein. 

Mitä te olette viimeksi löytäneet kirpputorilta?

maanantai 24. heinäkuuta 2017

Isovanhemmat, kuinka tärkeitä he ovat

Mammalandian yhteistyöpostaus.
Tässä kuussa aiheena mummolat/vaarilat. Muihin postauksiin voit tutustua täällä.

Voisin sanoa, että me olemme todella onnekkaita. Miehen vanhemmat, mamma ja pappa, asuvat ihan saman katon alla vain toisessa päässä taloa. Moni varmaan tämän lauseen luettuaan miettii, miten pystyn asumaan appivanhempien kanssa saman katon alla, mutta tulemme toistemme kanssa toimeen ja mukavempia ihmisiä saa hakea.

Takaisin aiheeseen. Lapset näkevät siis mammaa ja pappaa aivan joka päivä. Kristian varsinkin touhuaa paljon päivisin mamman kanssa ja käy paljon traktoriajeluilla papan kanssa. Ensimmäisenä kun sängystä noustaan, olisi poika jo hinkumassa mamman ja papan puolelle. Jos hän saisi päättää, hän varmaan asuisi siellä. On se hienoa, että naapurissa asuu isovanhemmat, jotka haluavat olla lapsenlapsiensa elämässä mukana päivittäin ja lapsenkin kannalta ihan mahtava homma! Heillä kun on jakaa viisautta ja rakkautta lasta kohtaan.

kristian leipoo mamman kanssa.

Mummu, minun äitini, käy täällä vähintään kerran viikossa. Monesti myös lapset ovat hänellä hoidossa omien lääkärikäyntien, kokousten tai ihan kauppareissun ajan. On todellakin ihanaa, että mummu haluaa olla myös lasten elämässä mukana ja touhuta heidän kanssaan sen minkä eläkkeellään ehtii. Monesti olen myös ollut lasten kanssa ihan mummun luona yötä, ja he ovat siitä tykänneet.

Isäni, pappa, käy meillä väliin silloin tällöin ainokaisia lapsenlapsiaan katsomassa. Harvemmin itse käymme siellä kylässä, ihan siitä syystä, että aika harvoin liikumme kotoa juuri mihinkään, vaikka välimatkakaan ei olisi hurja. Voisimme toki ryhtyä käymään hänen tykönään vähän useammin, mutta ehkä sitten, kun vauvakin on isompi.

Voisin luokitella myös yhdeksi ”mummuksi” minun tätini, että kummitätini. Hänellä ei ole omia lapsia, joten ei ole lapsenlapsiakaan. Hän kuitenkin käy meillä vähintään kerran viikossa, juuri äitini kanssa, ja on lapsien elämässä mukana. Tykkään, että hän voi kauttani kokea olevansa mummo, vaikka ei sitä välttämättä myönnäkkään.

Yhteenvetona on sanottava, että on rikkaus, että lapsiemme elämässä haluaa olla näinkin moni ihminen mukana. Olen aina itse kokenut isovanhemmat tärkeiksi, koska heillä on hienoja tarinoita ja muistoja, joita jakaa jälkipolville. Muistan itsekkin kuinka opimme tekemään siskoni kanssa pullia mummun kanssa, leivoimme usein, pelasimme korttia ja vietimme siellä öitä. Muistan myös kuinka pappa kertoi sotatarinoitaan, kuinka soittelimme hänen luonaan haitaria ja kävi usein meillä, koska naapurissa asui. On ihanaa, että lapsemme saavat kokea samantyylisiä hetkiä omien isovanhempiensa kanssa. Siitä iso kiitos.

Millainen suhde sinulla on/oli isovanhempiisi? Entä lapsillasi?

Joskus käy hyvä tuuri arvonnoissa




Voitin tosiaan tämän tuttinauhan raskauskeiju.fi:n instagram arvonnasta! (Ja pääsin samalla testaamaan tänään postissa saapunutta led-valolaatikkoa, jonka ostin ebaysta.) Harvemmin arpaonni suosii minua, mutta tällä kertaa tosiaan suosi. Sain tosiaan valita raskauskeiju.fin valikoimasta minkälaisen otan ja tottakai halusin nimioidun tuttinauhan, jotta siitä jää joskus muisto lapselle itselleen. 

Materiaali on hyvä ja nauha oli juuri sellainen kuin sen kuvittelin olevan tuotekuvauksen perusteella. Myös lukko, jolla nauha kiinnitetään vaatteeseen on hyvin toimiva ja ei lähde helposti irti. Näin ollen tutti pysyy hyvin matkassa mukana, eikä tipu maahan. Voin todellakin suositella raskauskeiju.fin tuttinauhavalikoimaa lämpimästi, jo ihan sillä, että voitte tukea suomalaista yrittäjää! 

Mitä te olette viimeksi voittaneet arvonnassa?

sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Itsetuntoni raskauden jälkeen.

Suoraan sanottuna itsetuntoni ei ole ollut raskauden jälkeen samanlainen kuin ennen. Nykyään tunnen samankaltaisia ajatuksia kuin viimeksi teini-iässä. Eli en tunne olevani tyytyväinen kroppaani ja olen itseni mielestä hirvittävän lihava. Tämä on ollut henkisesti hyvin raskasta, koska minä, joka olen rakastanut itseäni valtavasti, en tunne enää itseäni kohtaan niin.



Toki raskaudesta palautuminen on hidasta ja kropalle pitää antaa aikaa, mutta silti se 6 kilon jäänti raskauden myötä rassaa. Onneksi kuitenkin vain 6kg, eikä 15kg, joka kristianin odotusajasta jäi. Silti kuitenkin oma paino ahdistaa. Tiedän, vaakaa ei pitäisi vaan toljottaa vaan myös senttejä, mutta tekee siltikin pahaa. 



Iso askel on kuitenkin näiden asukuvien julkaiseminen, koska olen melko tyytyväinen jopa itseeni näissä kuvissa, vaikka isokokoinen olenkin. Odotan innolla keskiviikkoa ja jälkitarkastusta, jos vaikka vatsalihakset olisivat palautuneet normaaliin tilaansa, niin pääsen vihdoin kunnolla treenaamaan! Sen myötä pääsee kunnolla laihduttamaan ja ehkä neidin ollessa vuoden ikäinen olisin jo melko lähellä tavoitepainoani. 



Monilla tuntuu itsetunnon ollessa alhaalla laihduttaminen lähteä väärille poluille, mutta onneksi itse osaan tehdä sen fiksusti syömällä ja liikkumalla. En ota mitään paineita, koska se läski ei kuitenkaan lähde niin nopeasti kun se kroppaan tulee, vaan ottaa aina oman aikansa. Toki, olisi motivoivampaa jos se vaa'an lukema lähtisi nopeasti laskusuuntaan, mutta mitä hitaammin, sen parempi.


Takki; kirppitori, Paita; seppälä, Housut; kierrätys, Kengät; ebay, Aurinkolasit; citymarket.
(takki ja housut olivat tosiaan torstain löytöjä.)

Onko teidän itsetunto laskenut raskauden myötä? / Koska olette alkaneet tuntea taas rakastavanne itseänne raskauden jälkeen?

torstai 20. heinäkuuta 2017

Jessikan 2kk neuvola

Kävimme tänään tosiaan kahdenkuukauden neuvolassa. Neiti kasvaa hyvin korvikkeella, nukkuu hyvin ja kehittyy hyvin. Kuukaudessa oli tullut painoa melkein kilon verran, sillä hän painoi 5300g (4315g). Pituuttakin tullut hyvin, 58,2cm (54,8cm). Päänymprys oli 39,9cm (37,6cm). Joten, todellakin kasvaa hyvin korvikkeella, vaikka nukkuukin täysiä öitä!

Neuvolakortissa luki näin: ”Suloinen tyttö. Hienosti kasvaa korvikkeella. Päivisin syötöt 2-3h välein. Yöllä pisin syöttöväli jopa 9 tuntia. Vatsa toimii säännöllisesti. Aukile avoin. Iho, suu ja silmät siistit. Morottaa ja tarttuu. Päätään hienosti vatsalla ollessaan kannattelee. Rokotteen sai.”


Toivotaan, että rokotteesta ei tule mitään haittavaikutuksia, vaan menisi yhtä helposti kuten veljellänsä. Eli nukkuu vaan vähän enemmän kuin ennen ja on yhtä helppo tapaus kuin aina ennenkin. On äidille, ja ennenkaikkea lapselle helpompaa.


Kristian oli neuvolan ajan mummulassa ja vein Jessikankin sinne neuvolan jälkeen ja pakenin itse paikalta vähän shoppailemaan ja viettämään omaa aikaa. Löysin todellakin halvalla löytöjä, mutta näille sitten ihan oma postauksensa.


Miten teillä on korvikkeella kasvettu?